Hyvän johtamisen perusedellytys on motivaatio tai kutsumus olla esimies. Pidän sanasta kutsumus, koska siihen liittyy tavoite paremmasta työelämästä. Tehtävää leimaa vahva merkityksellisyys. Johtamisen syvin ulottuvuus on merkityksen ja tarkoituksen etsiminen ja löytäminen yhdessä tiiminsä kanssa.
Pitkään työelämässä olleena olen tarkkailut johtamista niin alaisena, johtajana kuin kehittäjänäkin. Selvää on, että näkemys on erilainen riippuen mistä tehtävästä käsin asiaa tarkastelee. Lohdullista on, että johtamisen perusasiat ovat loppujen lopuksi hyvin yksinkertaisia. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että näiden perusasioiden soveltaminen olisi aina helppoa.
Johtaminen on työelämän pituinen prosessi, toteaa Margita Klemetti
Jokaisella esimiehellä pitää olla yleisosaaminen johtamisesta, erityisosaaminen perustuu kunkin työpaikan erityistarpeisiin ja kehitysvaiheisiin. Johtaminen ei myöskään ole irrallista käyttäytymistä, vaan se edellyttää tiettyjä rakenteita, prosesseja ja työkaluja. Hyvät johtamisjärjestelmät kytkevät johtamisen strategiaan ja käytännön esimiestyöhön sekä jokaisen työntekijän arkeen!
Johtaminen on työelämän pituinen oppimisprosessi. Tällä polulla meidän on syytä kiinnittää erityisesti huomiota kahteen asiaan: palautteen vastaanottamiseen sekä omaan esimerkilliseen tapaan toimia. Nämä kaksi asiaa kulkevat käsikkäin.
Hyödyntämällä saatua palautetta pystymme jatkuvasti parantamaan omaa toimintatapaamme. Valitettavasti olemme usein sokeita suhteessa omaan käyttäytymiseemme ja luulemme toimivamme hyvän johtajuuden oppien mukaisesti. Ehkä näin teemmekin asiatasolla, mutta olemuksemme viestii jotakin muuta. Ilman rakentavaa palautetta johtamisestamme, emme tiedosta kehittämiskohteitamme emmekä kasva johtajana.
Esimerkillisyydellä on pitkälle kantavia vaikutuksia. Jokainen meistä muistaa työuran ajalta jonkun hyvän esimiehen ja hänen tapansa toimia. Huomaamatta siirrämme nämä käytännöt omaan työkalupakkiimme. Valitettavasti näin voi käydä myös huonojen esimerkkien osalta. Tämän takia meillä johtajilla on velvollisuus kehittää omaa johtamiskäytöstämme. Emmehän halua siirtää uusille esimiehille painolastiksi huonoja esimerkkejä. Olemmehan kehittämässä Suomen työelämää Euroopan parhaaksi vuoteen 2020!
Margita Klemetti
Kirjoittaja on THM, Työelämä 2020 -hankkeen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriöstä
kaikuluotain 