Työterveyslaitoksen verkkosivuilla on annettu vinkkejä työpaikkojen henkilöstölle ja esimiehille asioista, jotka on hyvä ottaa huomioon ennen lomalle lähtöä. Ohjeista käy muun muassa ilmi, että on hyvä listata ne työt jotka pitää saada valmiiksi ennen lomia ja mitkä voidaan jättää loman jälkeen tehtäviksi. Loman on myös hyvä kestää yhtäjaksoisesti vähintään kolme viikkoa. Ja lomalta on hyvä palata keskellä viikkoa.
>>Lue lisää www.ttl.fi/lomavinkit ja tyopiste.ttl.fi/Duunitohtorit
Myös yrittäjät, johtajat ja esimiehet tarvitsevat lomia. Varsinkin yrittäjien lomat jäävät helposti katkonaisiksi ja lyhyiksi. Moni yrittäjä mieltää loman tulonmenetykseksi. Kun on oppinut laskemaan jokaisen laskutettavan tunnin tuoton, lomatunnit tuntuvat menetetyltä tuotolta. Nämä ajatukset on syytä kokonaan unohtaa lomia suunniteltaessa. Vuosiloma on välttämätön palautumisen osatekijä, varsinkin hektisessä ja kuluttavassa esimiestyössä. Ilman sitä ei johtaja eikä hänen henkilöstönsä voi hyvin.
Englantilainen liikkeenjohdon kehittämisyhtiö Grant Thornton julkaisi äskettäin 6000 johtajaa 40 maassa käsittävän kyselyn tulokset, jossa on selvitetty johtajien kesälomakäyttäytymistä. Selvityksestä käy ilmi, että suomalaiset yritysjohtajat viettävät keskimäärin 22 lomapäivää vuodessa. Luku kuuluu vertailun korkeimpiin. Ruotsi ja Tanska yltävät vielä korkeampiin lukuihin.
>> Tutustu Grant Thorntonin selvitykseen tarkemmin.
Selvitys kertoo edelleen, että loman ja koetun stressin määrän välillä on yhteys. Ne maat joissa koettu stressi on suurinta, kuten Kiinassa ja Japanissa, myös lomien määrä on vähäistä. Vastaavasti matalan stressin maissa, joihin Suomi kuuluu, pidettyjen lomien määrä on suurempaa.
Joten, kaikki kiireiset johtajat, pitäkää hyvällä mielin ansaittua kesälomaa. Unohtakaa hetkeksi työpaikan kiireet ja nauttikaa Suomen suvesta. Se on oman henkilöstönnekin edun mukaista.
Guy Ahonen
Kirjoittaja on toiminta-alueen johtaja Työterveyslaitoksella.