Johda perheystävällisesti!

Tutkimus osoittaa, että yritykset hyötyvät perheystävällisyydestä. Perheystävällisillä työpaikoilla työntekijät ovat sitoutuneet työnantajaansa ja voivat paremmin. Kun työnantaja luottaa ja joustaa, työntekijät antavat parastaan. Tämä heijastuu asiakaskontakteihin. Hyvä kehä on valmis.

Mitä konkreettista työpaikoilla voidaan tehdä työn ja perheen yhteensovittamisen mahdollisuuksien parantamiseksi? Kansallinen etätyöpäivä 18.9. antaa tilaisuuden kokeilla etätyötä, ja muistuttaa yhdestä hyvästä perheystävällisestä käytännöstä, jota voisi työpaikoilla vielä enemmän käyttää, nimittäin etätöistä.

Etätyöt antavat usein mahdollisuuden keskittyä intensiivisemmin työtehtäviin. Silti välillä voi saada muitakin asioita hoidetuiksi, vaikka laittaa pyykit pesukoneeseen tai viedä lapsi neuvolaan kesken päivän. Itse mietin työasioita erityisesti silittäessä. Kuinka moni on saanut parhaat työideansa jossain muualla kuin työpaikalla tai tehden jotain muuta kuin töitä?

Perheystävällinen esimies myös rohkaisee ottamaan muun elämän haasteellisia tilanteita esille työpaikalla, eihän niitä muuten voi huomioidakaan, toteaa Salla Toppinen-Tanner.

Kuitenkaan ei ole tarkoitus, että ajatukset olisivat aina töissä. Esimiehen omalla esimerkillä on tässäkin asiassa merkitystä. Rajaamalla omaa työaikaa ja joustamalla työntekijöiden perhetarpeiden vuoksi viestität työntekijöillekin siitä, mikä on tärkeää. Perheystävällinen esimies myös rohkaisee ottamaan muun elämän haasteellisia tilanteita esille työpaikalla, eihän niitä muuten voi huomioidakaan. Ehkä voisitkin tänään miettiä mitä viestiä sinä itse välität muille esimiehenä?

Varmaa on, että kannattaa panostaa perheystävälliseen johtamiseen. Paitsi että kannustaa etätyön ja muiden työaikaan liittyvien joustojen käyttöön, niitä kannattaa myös markkinoida perheystävällisinä käytäntöinä työpaikoilla. Sillä viestitään arvostamista ja välittämistä kokonaisista ihmisistä, inhimillisyyttä. Perhe on ihmisille kuitenkin tärkeämpi kuin työ.

Mitä esimiehet voivat sitten tehdä työpaikoilla, joissa etätyö ei ole mahdollista? Entä miten huolehditaan oikeudenmukaisuuden kokemuksesta työpaikoilla, joilla osa henkilöstöstä voi tehdä etätöitä, mutta osa ei? Asia kannattaa ottaa työyhteisössä puheeksi ja sopia pelisäännöistä. On hyvä kertoa kaikille perustelut, miksi joissain tehtävissä joustoja ei voi yhtä paljon hyödyntää.

Toisaalta toimivat prosessit ja selkeä suunnittelu voivat myös tuoda perheiden elämään joustoja. Esimerkiksi oikea-aikainen työvuorosuunnittelu mahdollistaa oman elämän suunnittelun eteenpäin kun työvuorot ovat ajoissa tiedossa ja niiden suhteen voi esittää toivomuksia.

Työ ja perhe-elämä -ohjelman tilaisuuksissa olemme kuulleet yritysesimerkkejä siitä, miten perheystävällisiä käytäntöjä on järjestetty eri alojen työpaikoilla. Keskustelut ovat usein pyörineet seuraavien teemojen ympärillä:

  • Oman elämäntilanteen tarpeet – pieniin lapsiin, ikääntyviin vanhempiin, omiin murrosikäisiin – heijastuvat työhön lähes jokaisella jossain vaiheessa työuraa, ennakoimattomastikin. On hyvä miettiä työpaikalla etukäteen, miten niihin on varauduttu ja viestittää tämä koko organisaatioon. Tutkimukset osoittavat, että työpaikoilla on parantamista siinä miten näitä asioita kirjataan, seurataan ja myös itse käytäntöjen tasolla.
  • Miten huolehditaan oikeudenmukaisuuden kokemuksesta niukoissa henkilöresursseissa, kun tiimissä joku tarvitsee elämäntilanteensa takia joustoja enemmän kuin muut?
  • Joskus työntekijöitä pitää ”patistaa” hankkimaan muutakin elämää kuin työ, sillä se on kaikkien etu! Työelämässä jaksaakseen on hyvä muistaa, että työelämä ei ole 100 metrin pikajuoksu, vaan pitkä maraton.
  • Työntekijöiden perheet kannattaa huomioida esimerkiksi järjestämällä perheille avointen ovien päiviä. Lapsille ja omille vanhemmille voi olla iso juttu nähdä, missä se oma äiti/isä tai lapsi on töissä ja miltä ne kollegat oikein näyttävät.

Aloita hyvän kehän mahdollistaminen jo tänään perheystävällisellä johtamisella.

salla_toppinen-tannerSalla Toppinen-Tanner

Kirjoittaja on Työ ja perhe-elämä -ohjelman koordinaattori ja tiimipäällikkö Työterveyslaitoksen Työuran muutosten hallinta -tiimissä.

 

Kansallista etätyöpäivää vietetään 18.9.2014. Päivän teemana on Työn uusi johtajuus. Ilmoittaudu mukaan!

Työ ja perhe-elämä –ohjelmassa voit saada tietoa perheystävällisistä käytännöistä suoraan omalle työpaikallesi. Jätä yhteydenottopyyntö ohjelman sivujen kautta www.tyojaperhe.fi

Lue myös Arkivirtaa-palstalta siitä, mitä ministeri Paula Risikko, kansanedustaja Päivi Lipponen ja Vuoden isä 2013 Markus Forsell haluavat sanoa työn ja perheen yhdistämisestä.

Lue perhe Saaren kokemukset siitä, miten etätyön mahdollisuus paransi arjen laatua! TTT-lehti 3/2014 tai TTT-Digi (vain tilaajille).

Hyvä ihmisten johtaminen on ikuista!

Suomessa on nykyisin muodikasta pohtia nuorten työelämää koskevia asenteita ja odotuksia. Tämän keskustelun sivujuonne on etsiä vastauksia siihen, mitä nuoret odottavat johtamiselta.

Keskustelun taustalla tuntuu olevan oletus siitä, että nuoret ovat jotenkin väistämättä erilaisia kuin ne, joita ei enää nuoriksi lasketa. Lisäksi keskustelua sävyttää pelonsekainen pohdinta siitä, miten nykynuorten uudet ajatukset haastavat organisaatioiden ja työyhteisöjen tavat toimia.

Henki on usein se, että ne jyrää meitin. Nuoret tulevat ja rikkovat. Piipittävät sosiaalisessa mediassa. Ja ovat vielä laiskoja ja epäluotettavia.

Työelämän muutosta koskevan keskustelun taustalla tuntuu olevan oletus siitä, että nuoret ovat jotenkin väistämättä erilaisia kuin ne, joita ei enää nuoriksi lasketa, pohtii Janne Tienari.

Monilla vanhan liiton suomalaisilla on taipumus pitää kiinni saavutetuista eduista – muun muassa vanhoista tavoista johtaa ja tulla johdetuksi – ja kieltää nuorten toiveet ja vaatimukset. Nuoret tarjoavat tekosyyn käpertyä siilipuolustukseen.

Mielestäni tämä on typerää. Koko asetelma tulisi haastaa – ja kääntää vaikka toisin päin.

Johtaminen on aina tasapainoilua erilaisten odotusten ja tavoitteiden välillä. Väittäisin myös, että vaikka vuorovaikutuksen tavat muuttuvat, hyvä ihmisten johtaminen on ikuista.

Kaikki – tai ainakin melkein kaikki – ihmiset haluavat, että heitä kuunnellaan ja kuullaan, että heillä on mielekkäitä työtehtäviä, että heillä on kivat työkaverit, että he voivat toimia terveessä työyhteisössä ja että he saavat työstään riittävän korvauksen.

Nykynuoret osaavat vaatia näitä asioita äänekkäämmin kuin me vähän vanhemmat. Tämä tarjoaa mahdollisuuden ravistella ja kehittää suomalaista työelämää.

Lähes kaikissa työyhteisöissä on sitä paitsi eri-ikäisiä ja erilaisia ihmisiä, joita tulee johtaa samanaikaisesti. Oikeudenmukaisuus ja johdonmukaisuus ovat edelleen hyvä ohjenuora johtamiselle, ikään katsomatta.

Itse asiassa olisi fiksua lopettaa ikään tuijottaminen ja ottaa ihmisten erilaiset elämäntilanteet vakavasti. Sieltä voi löytyä yllätyksiä.

Tulin itse isäksi vähän varttuneemmalla iällä. Osallistuminen lapsen hoitamiseen on minulle juuri nyt tärkeä osa elämää. Vaikka en ole enää fyysisesti ihan nuori, kaipaan työssäni lisää joustavuutta ja mahdollisuuksia hallita elämäni eri osa-alueita.

Minun ”ruuhkavuoteni” tulivat vähän tavallista myöhemmin. Odotan, että esimieheni ottaa tilanteeni vakavasti. Ja sillä ei ole mitään tekemistä iän kanssa.

Kaikkia ihmisiä kannattaa johtaa hyvin, sekä nuoria että vähemmän nuoria. Ja sehän taas on silkkaa maalaisjärkeä.

Janne_Tienari

Janne Tienari

Kirjoittaja toimii organisaatioiden ja johtamisen professorina Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa ja vierailevana professorina Tukholman yliopistossa. Hänen intohimonsa on ymmärtää johtamista, uusia sukupolvia ja tulevaisuutta.