Eläkeiän nostamiseen löytyy yksinkertainen ratkaisu: kehitetään työtä ja työelämää sellaisiksi, että ne kannustavat työnteon jatkamiseen. Siihen tarvitaan nykyistä parempaa vuoropuhelua työnantajien ja työntekijöiden välillä.
Coaching on nähty tähän saakka ensisijaisesti yritysjohdon ja esimiesten koulutusvälineenä. Omat kokemukseni seniori-ikäisten coachingista osoittavat, että se on erinomainen väline paikallistaa työelämän kipupisteitä ja pohtia työelämää kehittäviä ideoita. Tilanne, jossa työntekijä kokee tulevansa aidosti kuulluksi, rohkaisee häntä omien näkemystensä vapaaseen esille tuomiseen. Kun prosessissa on mukana työnantaja, joka on valmis kuuntelemaan uusia ajatuksia ja soveltamaan niitä käytäntöön, edellytykset työurien pidentämiseen ilman lakisääteisiä ”pakkokeinoja” ovat olemassa.
Seniori-ikäisten työntekijöiden kohdalla puhutaan usein hiljaisen tiedon siirron tärkeydestä työpaikalle. Hyvä ajatus muuten, mutta miksi seniorit nähdään vain arvokkaan tiedon luovuttajina? Eivätkö seniorit muka pysty enää ideoimaan ja innovoimaan?
Jos vanhoista työntekijöistä ei näytä enää irtoavan ideoita, niin on syytä pohtia onko syynä karut kokemukset vuosien ja vuosikymmenten aikana lyttyyn lyödyistä ideoista. Lyttyyn lyöjinä ovat kenties olleet niin esimiehet kuin omat työtoverit.
Mitäpä, jos vaihtaisimme suhtautumistamme?
George Elliot on sanonut: ”Koskaan ei ole liian myöhäistä tulla siksi, joksi voit tulla.” Muistetaan antaa tilaisuus. Kaiken ikäisille.
Ilari Rantala
Kirjoittaja on ”Koskaan ei ole liian myöhäistä tulla siksi, joksi voit tulla” -periaatetta noudattava, eläköitynyt projektipäällikkö, joka toimii nykyisin mm. business coachina.
kaikuluotain 