Maailmalla myrskyää ja korviin kantautuu pelkästään negatiivisia uutisia. Juuri nyt esimiehen tärkeä tehtävä olisikin virittää työyhteisössään toiveikkuutta, koska se auttaisi ratkaisemaan ongelmia.
Kukaan ei hyödy pessimismiin vajoamisesta ja lamaantumisesta. Myönteisyys laajentaa tarkkaavaisuutta, lisää henkilökohtaisia voimavaroja kuten sitkeyttä ja mahdollistaa luovuuden. Onpa sen todettu helpottavan erityisesti muutostilanteiden hallintaakin.
Tutkimme Aalto-yliopiston kanssa esimiesten tunneälyä Tekesin rahoittamassa LeadEmo -tutkimusprojektissa, jossa oli mukana 9 yritystä. Yksi tärkeä havainto oli, että esimiesten ja työntekijöiden välinen vuorovaikutus oli pääosin neutraalia eli ”hyvää päivää kirvesvartta” -viestintää. Neutraalit asenteet, viestit ja eleet helpottavat toki kriittisissä tilanteissa, mutta neutraaliudesta tulee negatiivista, jos se on ainoa vuorovaikutuksen tapa.
Mistä positiivisuustreenin voisi aloittaa? Myönteinen vuorovaikutus syntyy tervehtimisestä, katsekontaktista, nyökyttelemisestä ja hymystä. Se luo dialogisen yhteyden kahden ihmisen välille, jolloin asioista voidaan neuvotella. Myös työyhteisössä olisi hyvä etsiä porukalla tähtihetkiä – onnistumisia asiakkaiden ja työkavereiden kanssa.
Tutkimuksessa mukana olleet esimiehet saivat muutaman viikon ajaksi oppimistehtäviä. Eräs tuotekehityspäällikkö sanoi, että hänestä tähtihetkien etsiminen tuntui ”amerikkalaiselta liioittelulta”. Murinan jälkeen hän kuitenkin aloitti kiltisti jokaisen tuotekehityspalaverinsa tähtihetkellä, ”jotta tutkijat saisivat aineistoa”. Myöhemmin hän kertoi, että siitä oli tullut erittäin antoisa tapa, jota he ovat jatkaneet tutkimuksen jälkeenkin.
Tähtihetki voi olla mukava asiakaspalaute. Se voi olla myös työkaverin kiitos tai kehu tai hoitolapsen sattumus, joka on kerätty ”Hyvän mielen laatikkoon” kuten Herrasmannin päiväkodissa Lahdessa. Aiemmin heillä oli ollut kahvihuoneen pöydällä valituslaatikko.
Porukalla voisi miettiä, mikä meillä on hyvin ja mistä voimme olla kiitollisia. Toki kysyä voisi sitäkin, mikä meillä lisäisi työniloa. Vastapainoksi on tietysti hyvä purkaa paineitakin kuten eräässä pelastuslaitoksessa, jossa aloitettiin hernetunti. Kukin sai ottaa herneitä nenästään, mutta yllättäen muutaman kerran jälkeen aikaa täytyi supistaa, koska valituksen aiheet loppuivat.
Kysymys on tunneälystä, joka on opittavissa. Myönteisyys tarttuu ja näkyy myös asiakkailla parempana palvelun laatuna. LeadEmon yhtenä johtopäätöksenä oli, mitä enemmän esimiehellä oli tunneälyä, sitä vähemmän hän koki stressiä ja sitä parempi oli myös hänen työyhteisönsä ilmapiiri.
Marja-Liisa Manka
Kirjoittaja toimii työhyvinvoinnin professorina Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulussa.
kaikuluotain 