Työpaikat voivat merkittävästi vaikuttaa nuppia ja kroppaa virkistävään liikunnallisuuteen arjessa. Tämä vaatii johdon sitoutumista myöntämällä riittävästi ajallisia ja taloudellisia resursseja toiminnan toteuttamiseen ja ottamalla liikunnallistamisen edistämisen (vakavasti, mutta ei totisesti) osaksi työpaikan toimintakulttuuria ja muita (johtamis-) prosesseja. Tuokiot tossuilla työpäivän aikana voivat olla tuottavampia kuin tunnit tauoitta työtä.
Miten sitten esimies voi asiaan vaikuttaa – muutoin kuin omalla esimerkillään? Esimiehen rooli voisi olla työntekijän kohtaaminen arjen keskellä muuttuvissa elämäntilanteissa. Työt ja ihmiset ovat erilaisia ja liikkuminen ei johdu pelkästään ihmisen omista valinnoista, edellytyksistä ja motivaatiosta. Siihen vaikuttavat vahvasti myös ympäristö ja yhteisöt. Esimies ja työpaikka voivat luoda edellytyksiä liikunnallisuudelle mm. tarjoamalla suihkutiloja, pyörävarastoja tai liikuntaseteleitä. Asia voidaan ottaa rakentavasti puheeksi kehityskeskusteluissa. Työpaikoille pitäisi synnyttää ilmapiiri, jossa on lupa ja luonnollista elää liikunnallisemmin: pitää liikunnallisia taukoja, kävelykokouksia, hankkia nostopöytiä yms. Joissakin ammateissa/työtehtävissä fyysinen kunto voidaan rinnastaa ”työvälineisiin” ja fyysinen kunto vaikuttaa työkykyyn sekä selviytymiseen työtehtävissä.
Erityisesti tulisi panostaa niihin työntekijöihin, jotka liikkuvat vähiten. He hyötyvät eniten pienestäkin liikunnan lisäyksestä. Kokemustemme mukaan liikunnan harrastaminen ei suinkaan ole yksiselitteistä ja suoraviivaista: se vaihtelee elämäntilanteiden muuttuessa ja usein edelle menevät elämän muut asiat. Ihmisiä motivoitaessa on huomioitava kokonaisuus! Nuppi ja kroppa toimivat yhdessä!
Tuokiot tossuilla työpäivän aikana voivat olla tuottavampia kuin tunnit tauoitta työtä., toteavat Sirpa Lusa ja Harri Lindholm.
Liikunnallinen elämäntapa ja paikallaan olon, erityisesti istumisen, vähentäminen ylläpitävät terveyttä ja toimintakykyä kaikenikäisillä. Jokin aika sitten eduskunnassa käytiin Leena Harkimon aloitteesta aiheesta monipuolinen keskustelu. Liikkumattomuuden ja runsaan istumisen ehkäisystä on annettu valtakunnalliset suositukset.
Maailman terveysjärjestön (WHO) tilastoissa liikkumattomuuden haitat on nostettu liiallisen alkoholinkäytön, tupakoinnin ja lihavuuden rinnalle yhtä merkityksellisenä terveyden ja hyvinvoinnin säilyttämisen kannalta. Paikallaan olon vähentäminen pidentää elinikää ja parantaa elämänlaatua. Jo työikäisillä mm. tuki- ja liikuntaelinten sairaudet vähenevät, kehon ja aivojen vireys pysyy parempana ja jopa työilmapiiri paranee. Tunnin aktiivinen päivittäinen liikuntatuokio ei riitä, jos kaikki muu aika istutaan: töissä, autoissa, kotona tietokoneen ääressä tai televisiota katsellessa.
Työpaikoilla apuna voi ja kannattaa käyttää työterveyshuoltoa. Passiivisuuteen liittyvien terveysriskien yhteinen tunnistaminen lisää motivaatiota passiivisuuden vähentämiseen. Joskus tarvitaan apua esim. jo todettuun vaivaan, sairauteen tai niiden hoidossa tarvittaviin lääkityksiin sopivan liikunnan valintaan. Sopivasti suunnattu liikkuminen on kuitenkin merkittävä osa useimpien sairauksien tehokasta hoitoa. Liikunta-alan ammattilaiset voivat tukea harjoittelun toteutuksessa. Liikuntaresepti voi konkreettisesti herättää tarpeen vähentää istumista ja liikkumattomuutta. Liikunnalla sinänsä on positiivinen ja voimavaroja lisäävä kaiku, jota kannattaa hyödyntää!
Samat keinot pätevät sekä kropan että nupin vireyden säilymiseen. Mitä sen eteen on teidän työpaikallanne tehty? Kerro se meille ja osallistu kilpailuun, vastausaikaa on toukokuun puoliväliin saakka.
Linkki eduskunnan liikuntakeskusteluun
Linkki Muutosta liikkeellä! -raporttiin
Sirpa Lusa, Harri Lindholm
Sirpa on tiimipäällikkö Työterveyslaitoksen Terveys ja työkyky -tiimissä.
Harri on erikoislääkäri, Työterveyslaitoksen Terveys ja työkyky -tiimissä.
kaikuluotain 
Liikunnan lisääminen on vain yksi osa kokonaisuutta
On mielenkiintoinen ilmiö, että työhyvinvointi- ja terveyskeskustelussa liikunta jyrää alleen monet muut osa-alueet, joilla on merkittävä vaikutus ihmisen työkykyyn ja terveyteen: musiikin, kuvataiteen, teatterin, kirjallisuuden ja käsityön terveysvaikutuksista tiedetään paljon, mutta jostakin syystä tieto ei pääse riittävällä painoarvolla esiin. Me kaikki emme mahdu samaan muottiin, mutta me kaikki tarvitsemme keinoja elpymiseen ja erilaisia tapoja ja näkökulmia kehittyä. Liikuntaa tarvitaan, mutta se ei ole ainoa keino.
Kristiina Juvas, elv-taustainen THM (ergonomia, liikuntalääketiede ja kansanterveystiede), Eur.Erg., vapaa-aikana kalastusta ja puutarhaa harrastava maalaava käsityöläinen
työsuojelupäällikkö
Paluuviite: Lisää liikettä organisaatiokulttuuriin – Humap