Kaupallistetaan tuoteidea – työkykyjohtamisesta tuote?

Vuoden 2013 huhkimme uudistuvan työkykyjohtamisen hankkeen parissa. Tarkastelimme, mitä Oulun kaupungin sisäisessä liikelaitoksessa oli tehty sairaus- ja eläköitymiskulujen saamiseksi alas ja ihmisten pitämiseksi töissä. Vuodesta jäi paljon hyviä muistoja, uusia tuttavuuksia, oppeja ja osaamista.

Päätösseminaari on pidetty ja loppuraportti kirjoitettu. Olemme jakaneet videotallenteita YouTubessa, tehneet tiedotteita ja uutiskirjeitä. Viritteillä on muutamia tieteellisiä artikkeleita, lehtijuttuja ja tulosten esitystä eri foorumeilla.

Mutta mitäs muuta tällaisen suuremman hankkeen tuloksille voi tehdä? Emme halua, että painokkaat, arvokkaat, sanat ja tulokset katoavat bittiavaruuteen tai jäävät pölyttymään kirjahyllyihin. Ei käy!

Voisiko tuloksista tehdä jonkin tuotteen? Hmm. Tärkeimpänä sisältönä ja oivalluksena oli ymmärrys yhteistyön tärkeydestä koko työkykyjohtamisen prosessissa. Jotta työkykyasiat etenevät organisaatiossa, tarvitaan yhteistä ymmärrystä, hyväksyntää, oppimista, arvostamista – sekä paljon yhteistä tekemistä. Tämä voisi olla tuotteemme sisältöä. Tässähän alkaa hahmottua tuoteidea.

Voisimmeko uuden tuotteen avulla palvella muitakin organisaatioita edistämään työkykyjohtamista henkilöstön ikääntyessä? Laskemaan työkyvyn kustannuksia? Rakentamaan ilmapiiriä tukemaan hedelmällistä työkykyjohtamista? Olisiko tässä selkeä asiakastarve? Autetaan työpaikkoja pitämään työntekijät työkykyisinä ja hyvinvoivina töissä.

Nyt keksin: tuotteistetaan hankkeessa syntynyt Työkykyjohtamisen malli! Hieno kaaviomme hahmottaa yhteistyökuviot ja jäsentää työkyvyn tukemisen osat organisaatiossa. Se esittää yhteistyökuviot ja työkykyjohtamisen rakenteet pähkinänkuoressa. Suurissa organisaatioissa on suunnilleen samat toimijat, joten mallia voi soveltaa muidenkin organisaatioiden rakenteisiin.

Vaan pelkkä kaavio ei vielä ole tuote. Miten sitä hyödynnetään? Asiantuntemustamme hyödyntäen voimme auttaa muitakin organisaatioita löytämään ja hahmottamaan oman kaavionsa heidän työkyvyn tuen yhteistyöareenoilla.

Meillähän voisi olla myös lista kysymyksiä, sopivan haastavia, esitettäväksi kohdeorganisaatiolle. Tuotehan alkaa hahmottua.

  • Miten teillä tehdään yhteistyötä?
  • Tukevatko rakenteenne työkykyjohtamista?
  • Onko teillä varhaisen puuttumisen malli käytössä? Siis konkreettisena työkaluna työyhteisön jokaisella jäsenellä?
  • Ennakoidaanko teillä työkyvyn tuen muutoksia?
  • Miten pidätte työterveysneuvottelut?
  • Onko työyhteisön ilmapiiri suvaitsevainen ja kannustava työkyvyn tuen piirissä olevia ihmisiä kohtaan?
  • Saavatko tuen tarpeessa olevat työntekijät riittävästi tukea ja myös apua oikeanlaisten hakemusten tekemiseen Kelalle tai Kevalle?

Hei, uuden tuotteen osana voisimme laskea kohdeorganisaation työkykyjohtamisen hintaa ja parantaa toiminnan kannattavuutta!

Hankkeessa laskimme työkykyjohtamisen kannattavuutta ja kannattihan se. Liikelaitos sai toimintansa ansiosta noin 50 000€ säästöä vuosittain. Tuoton maksimointi liikelaitoksessa voi johtaa jopa 600 000€:n vuosittaisiin säästöihin. Ne syntyvät, kun

  • investoidaan rakenteisiin
  • lasketaan tuotannonmenetykset
  • saadaan säästöjä eläkemaksuissa, vaihtuvuudessa, työterveyshuollon kustannuksissa ja sairauspoissaoloissa.

Kun paketti toimii, eurojakin säästyy.

Työkykyjohtamisesta on muutakin hyötyä kuin raha. Huomasimme, että liikelaitoksen työyhteisön ilmapiiri muuttui suvaitsevaisemmaksi. Johtajat ja esimiehet oppivat enemmän ihmisten johtamista ja johtamistyyli muuttui. Hyvinvoinnin lisäämistä sekin.

Entäpä sitten uuden uljaan tuotteemme kohderyhmät – mitä ne voisivat olla? Mallimme sopisi erityisen hyvin kuntaorganisaatioille ja ehkäpä muunneltuna myös yksityisen puolen suurille yrityksille.

Vaikuttavuutta työkykyjohtamiseen, elinvoimaa ihmisiin ja organisaatioon. Paljonko sinä olisit valmis maksamaan siitä?

Tiina-HeusalaTiina Heusala

Kirjoittaja on Työterveyslaitoksen Asiakasratkaisut -toiminta-alueella kehittämispäällikkö ja vastaa Työterveyslaitoksen tuotekehityksestä. Hän työskentelee myös työhyvinvoinnin kehittämisen palvelu- ja koulutustehtävissä.

Lisätietoa ”Työkykyjohtaminen – johdettua yhdessä tekemistä” -hankkeesta:

Työkykyjohtaminen ja mitä tapahtui liikelaitoksessa: Pirjo Juvonen-Posti, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos

Työkykyjohtamisen taloudellinen vaikuttavuus: Guy Ahonen, toiminta-alueen johtaja ja Matti Joensuu, tutkija, Työterveyslaitos

Työkykyjohtaminen liikelaitoksessa – kokemuksia johtamisen muutoksessa: Riitta Lappalainen, liikelaitoksen johtaja

4 kommenttia artikkelissa “Kaupallistetaan tuoteidea – työkykyjohtamisesta tuote?

  1. Voiko johtaminen koskaan olla tuote?
    Käykö niin, että kun hyvä asia paketoidaan, alkavat kuoret ja sidoslangat kalvaa ja rajoittaa? Hyvää tarkoittava asia esineellistetään ja sen kehittymis- ja muuntumismahdollisuudet, elinvoima, typistetään pois.
    Hyvä johtaminen, mitä työkykyjohtamiseksi kutsutaan, on aikaan, paikkaan, organisaatioon, jne soveltuvaa ja muuntuvaa.
    Tuotteistamisen sijaan puhuisin mielummin hyvän kasvupohjan rakentamisesta, oikeassa kehitysvaiheissa opittavista ja harjaanutettavista taidoista ja tiedoista, yhteistyöstä sekä oikeista ravinteista. Hyvä johtaminen elää, tuote ei.

    Kristiina Juvas
    THM, Eur.Erg
    Työstuojelupäällikkö

    • Kiitos Kristiina kommentistasi, hyvää keskustelua. Mielestäni johtaminen itsessään ei voi olla tuote mutta johtamista, myös työkykyjohtamista, on mahdollista tukea ostettavan tuotteen/palvelun avulla. Hahmottelin tässä konseptia tällaisesta tuotteesta; miten erilaisia organisaatioita voitaisiin auttaa hahmottamaan heidän omat yhteistyökuvionsa, antaa vinkkejä & hyviä käytäntöjä asioiden hoitamiseen sekä laskea johtamisessa tehtyjen muutosten kannattavuutta myös euroissa. On totta, että johtaminen on hyvin laaja kokonaisuus ja liittyy myös ”kasvupohjaan”, organisaatiokulttuuriin. Tämän kokemuksen perusteella uudet toimintatavat johtamisessa vaikuttivat myös organisaatiokulttuurin muuttumiseen; ilmapiiri muuttui suvaitsevaisemmaksi. Liikelaitoksen johtaja kertoi myös oppineensa tässä enemmän ”leadershippiä” ”managementin” rinnalle.

      • Kiitos Tiina hyvästä artikkelista ja Kristiina hyvästä kommentista!
        Olen samaa mieltä teidän molempien kanssa. Työkykyjohtamista ei mielestäni oikein voi tuotteistaa, koska sitä tulee toteuttaa jokaisessa yrityksessä omanlaisenaan ja jokaisen yrityksen omista lähtökohdista käsin. Esim. vaikuttavuuden mittaamiseen ei voi jokaiselle yritykselle antaa samoja mittareita vaan jokaisen on löydettävä omalle toiminnalleen ja organisaatiolleen sopivat mittarit.
        Toisaalta työkykyjohtaminen on laaja käsite kuten hyvä johtaminen on, mutta tuotteen/palvelun avulla sitä voisi konkretisoida ja tuoda juuri työkykyjohtamisen tuomia hyötyjä ja säästöjä paremmin esille. Koska niin kuin tiedämme, yritysmaailmassa usein merkitystä on vain sillä, mitä jää viivan alle.

        Terhi Uola
        työhyvinvointikonsultti

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s