Media ja yleinen keskustelu ovat velloneet rakennemuutoksen, nuorison syrjäytymisen ja talouden haasteiden ympärillä viimeiset kuukaudet. Kriisitietoisuutta on lisätty kaikilta tahoilta. Viimeisin kolaus suomalaisten itsetuntoon saatiin Nokia uutisten myötä.
Samaan aikaan organisaatioissa tehokkuusvaatimukset kasvavat, fuusiot, yt-neuvottelut ja muutokset syövät henkilöstön voimavaroja. Epävarmuus tulevaisuudesta kasvaa ja tunneilmasto on kertakaikkisen apea.
Asian ei kuitenkaan tarvitse olla näin. Organisaation tunneilmastoon voi vaikuttaa!
Virheelliset tulkinnat ja negatiivinen tunneilmasto tuloksenteon esteenä
Työyhteisövalmentajan työssäni olen huomannut miten erilaiset virheelliset tulkinnat ja niistä nousevat tunteet, viestinnässä, vuorovaikutustilanteissa ja vastuissa aiheuttavat lukuisan määrän ongelmia työn tekemiseen ja työilmapiiriin.
Kun vuorovaikutus ei työyhteisössä toimi, virheelliset tulkinnat ohjaavat toimintaa ja organisaation tunneilmasto on negatiivinen. Työtyytyväisyys, asiakastyytyväisyys ja tuloksentekokyky laskevat.
Joudumme päivittäin työyhteisössä tilanteisiin, joissa havainnoimme asioita ja silmänräpäyksessä tulkitsemme tilanteen, joko myönteisesti tai kielteisesti. Tulkintoihimme vaikuttavat muun muassa kiire, väsymys, aikaisemmat kokemuksemme, odotuksemme sekä suhde itseemme ja toisiin ihmisiin. Nämä tulkinnat sitten aiheuttavat meissä tunteita. Kun ihmisen mielen täyttävät voimakkaat tunteet, kyky ajatella rationaalisesti heikkenee. Tunne syntyy aina reaktiona omaan tulkintaamme tilanteesta. Kuka on siis vastuussa tulkinnoistani?
Jos kollegan kiperä kommentti viiltää sisintä kesken palaverin, ei tunteille pidä antaa valtaa, vaan aikuisen ihmisen vastuulla puuttua asiaan, toteaa Sirkka Mertala.
Valittaminen ei ole vaihtoehto
Vuorovaikutuksen kehittäminen ja positiivisen tunneilmaston luominen ei ole yksin johdon ja esimiesten vastuulla. Meillä kaikilla työyhteisön jäsenillä on vastuu vähentää virheellisiä tulkintoja ja puuttua tilanteisiin, jossa emme ymmärrä kuulemaamme tai huomaamme jonkun käyttäytymisessä, sanomisessa tai tekemisessä kehitettävää. Jos kollegan kiperä kommentti viiltää sisintä kesken palaverin, ei tunteille pidä antaa valtaa, vaan aikuisen ihmisen vastuulla puuttua asiaan. ”Tulkitsinko oikein, tarkoititko sinä…”
Oletko Sinä valmis uudistamaan tulkintasi ja luomaan positiivista tunneilmastoa omassa työyhteisössäsi? Valittaminen ei ole vaihtoehto. Vastuu työyhteisön vuorovaikutuksen kehittämisestä on meillä kaikilla!
Sirkka Mertala
Kirjoittaja toimii työyhteisövalmentajana Mertala Consultingissa, joka tarjoaa ratkaisuja työyhteisöjen vuorovaikutuksen kehittämiseen, liiketoiminnan tuloksellisuutta lisäävien muutoshankkeiden läpivientiin ja avainhenkilöiden sitouttamiseen.
kaikuluotain 
Sirkka Mertala viittaa kirjoituksessaan erityisesti tunteisiin persoonallisuuteen ja älykkyyteen kuuluvaan affektiiviseen komponenttiin. Samaan alueeseen kuuluu tunteiden ohella myös yksilön temperamentti luonteenpiirteineen, arvoineen ja asenteineen. Affektiivisen alueen ohella on syytä muistaa persoonallisuutta ja älykkyyttä kuvaavien kognitiivisten ja konatiivisten komponenttien merkitys. Edellisistä nostettakoon esiin asiatieto sekä taidot; jäkimmäisestä suhtautuminen itseen ja muihin sekä henkilökohtaiset mieltymykset.
Vuorovaikutus edellyttää työyhteisössä myönteistä toimintaa, jossa jokaisen mielipide ja panos ovat yhtä arvokkaat. Valitettavasti johtamiskulttuurimme on vieläkin kovin hierarkinen ja pomokeskeinen – siitäkin huolimatta, että kirjoittajan mainitsemat henkilökohtainen ja solidaarinen vastuu painottuvat esimerkiksi nykyisessä, jo kymmenen vuotta voimassa olleessa työturvallisuuslaissa. Lakihan poikkeaa aiemmasta erityisesti siinä, että se nostaa henkisen hyvinvoinnin aineellisen turvallisuuden rinnalle ja myös jokaisen työntekijän vastuulliseksi ja aktiiviseksi työhyvinvoinnin toimijaksi.