Asuuko järki maalla vai kaupungissa?

Maaseudulla pärjää, kun osaa tehdä itse kaiken. Kaupungissa erikoistuminen toimii paremmin. Molemmissa paikoissa tarvitaan järkeä, mutta kumman logiikka toimii modernissa työelämässä paremmin.

Arkikielessä maalaisjärki tarkoittaa sitä, että ihminen osaa ajatella omilla aivoillaan. Kaupunkilaisjärki on suurin piirtein sama asia, mutta se huomioi, että suurin osa ihmisistä asuu nykyisin kaupungeissa.

Jos käsitteitä tarkistelee työnjaon näkökulmasta, niistä löytyy eroja. Maalaisjärki perustuu ajatukseen, että kaiken voi tehdä itse. Kaupunkilaisjärjen mukaan kaikkea ei tarvitse tehdä itse.

Maalaisjärkeä soveltava vaikuttaa unelmatyöntekijältä. Hän on monitaitoinen ihminen, joka kantaa vastuuta ja saa aikaan tuloksia. Yksilösuorittaja on kuitenkin vaarassa palaa loppuun, eli hyvinvoinnin kannalta maalaisjärjessä piilee riskejä.

Kaupunkilaisjärki panee miettimään, miten työt voi jakaa ja organisoida tehokkaasti. Hän osaa luovia verkostoissa, mitä nykyaikainen työelämä edellyttää. Tällainen ihminen ei ole luonnollisesti immuuni burnoutille, mutta sen riski on pienempi.

stock.xchng

Maailma ei ole tietenkään niin yksinkertainen paikka, että kaupunkilaisjärki jyräisi aina maalaisjärjen. Toiset asiat kannattaa hoitaa itse, toiset onnistuvat paremmin yhteisponnistuksena.

Jos esimerkiksi ryhtyy yksinyrittäjäksi, on tultava toimeen omin avuin. Yrityskoon kasvaessa tarvitaan luonnollisesti myös muita ominaisuuksia, kuten koordinointi- ja delegointitaitoja.

Yhden ammattiryhmän on aina noudatettava kaupunkilaisjärkeä. Johtajat eivät voi johtaa, jos he tekevät työt alaistensa puolesta. Jaksamisen ja hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että johtaja tunnistaa, kumpaa järkeä alaiset soveltavat ja johtaa heitä sen mukaisesti.

mikko_taivainenMikko Taivainen

Kirjoittaja on toimituspäällikkö ja bloggaaja, ja hän työskentelee Edita Publishing Oy:n sidosryhmäjulkaisuja tuottavassa yksikössä.