Näin tutkimus siirretään käytäntöön

Väitän, että merkittävä osa tutkimusten tuloksista jää hyödyntämättä. Usein niitä ei edes pysähdytä pohtimaan. Alla kuvattu toimintatapa toimii ainakin yhden organisaation puitteissa. Voisiko se toimia myös laajemmin?

Maailma on pullollaan tutkimustietoa ja sitä tulee koko ajan lisää. Mitä tällä kaikella tiedolla tehdään vai tehdäänkö mitään? Miten esimerkiksi työurien pidentämistä tai johtamista koskevia tutkimustuloksia viedään käytäntöön? Usein kapula putoaa nimenomaan vaihdossa tutkimuksen ja käytäntöön soveltamisen välillä.

Lähtökohtaisesti tilanne on haasteellinen. Tutkijat haluavat pääasiassa tutkia, eivätkä kaikki käytännön toimijat välttämättä lue tutkimuksia.

Kapula putoaa usein nimenomaan tutkimuksen ja
käytäntöön soveltamisen välillä, toteaa Pauli Forma!

Kevassa on käytössä toimintamalli tutkimustulosten viemiseksi käytäntöön. Toimenpiteitä on sekä ennen, että jälkeen tutkimuksen toteuttamisen.

Osallisia prosessissa ovat tutkimuksen tekijät ja toisaalta käytännön toiminnasta vastaavat asiantuntijat. Jälkimmäinen ryhmä koostuu esimerkiksi ammatillisen kuntoutuksen, työhyvinvoinnin edistämisen ja työterveyshuollon asiantuntijoista.

Ennen tutkimushanketta pyydetään asiantuntijoilta teemoja, joita tutkimuksen keinoin olisi mielenkiintoista selvittää. Sen jälkeen tutkijat pohtivat, miten näitä teemoja olisi järkevä tutkia. Osa teemoista valitaan mukaan, osa hylätään. Teemoja tulee lisää vanhoista tutkimuksista, niissä esitettyjen tutkimuskysymysten toistamisesta tai jatkotutkimuksiin liittyvistä ehdotuksista.

Tutkijat muotoilevat varsinaisen tutkimuksen, koska he ovat asiantuntijoita tutkimusten suunnittelemisessa ja toteutuksessa. Prosessissa tutkimuksesta tulee kuitenkin käytännönläheisempi verrattuna siihen, että se olisi suunniteltu pelkästään tutkijankammiossa.

Sitten vain tutkitaan. Kerätään aineisto, analysoidaan se, kirjoitetaan raportti ja julkistetaan se.

Kun pöly on laskeutunut, tutkijat ja aihepiirin asiantuntijat kokoontuvat yhteisen pöydän ääreen. Tutkijat ovat tätä keskustelua varten tiivistäneet muutaman kohdan löydöksistä, joihin heidän mielestään organisaation olisi omalla toiminnallaan mahdollista reagoida. Asiantuntijat ottavat kantaa näihin ehdotuksiin ja pohtivat reagointimahdollisuuksia. Osaan tutkijoiden tekemistä ehdotuksista ei välttämättä reagoida mitenkään, jos niitä ei pidetä toteuttamiskelpoisina tai olennaisina.

Yhteinen keskustelu on opettavainen myös tutkimuksen tekijöille. Heille kertyy näkemystä siitä, mikä on käytännön toiminnan kannalta tärkeää.

Keskustelun lopputuloksena on taulukko, jossa on kuvattu tutkimuksen havainto, ehdotus tai kysymys siihen reagoimiseksi, keskustelussa sovittu toimenpide sekä vastuutaho. Mahdollisesti on syntynyt myös uusia tutkimusideoita.

Näin on sopivalla työnjaolla saatu aikaan tutkimuksen tuloksista juontuneita konkreettisia käytännön toimenpiteitä. Jatko on pelkkää (kuin minkä tahansa) suunnitelman toteutusta.

Pauli Forma

Kirjoittaja on VTT, dosentti, tutkimus- ja kehittämisjohtaja Kevassa

Prosessityöskentelyllä kohti hyvän johtamisen kriteereitä

Johtamisen kehittämisverkoston yhdeksi erillistehtäväksi määriteltiin Hyvän johtamisen laatukriteereiden laadinta julkiselle sektorille. Tämä työ käynnistyi vuoden 2012 alussa, kun Työterveyslaitoksen pienryhmä kokosi valmistelutyöhön asiantuntijaryhmän. Ryhmään pyydettiin edustajia ministeriöistä, työmarkkinajärjestöistä, tutkimuslaitoksista, koulutus- ja kehittämispalveluja tarjoavista tahoista, vakuutuslaitoksista sekä julkisen sektorin organisaatioiden johtajista.

Tällä porukalla tartuttiin siis toimeen. Alussa oli paljon enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Mietitytti sekä se, mitä ollaan tekemässä, että se, miten se tehdään. Mitä oikein tarkoittaa käsite laatukriteerit? Minkä muotoinen lopputuloksen pitäisi olla: jäsennys? raportti? työkalu? toimintamalli? Kenelle se on tarkoitettu? Entä jo olemassa olevat kriteeristöt ja arviointimallit – niistäkö joku pohjaksi? Onko ryhmä oikean kokoinen? Puuttuuko sieltä vielä edustus joltain keskeiseltä taholta? Miten tulisi edetä, jotta kaikkien ajatukset tulisivat huomioon otetuiksi?

Hyvän johtamisen kriteerit -luonnos on nyt avattu kommentoitavaksi. Jos haluat osallistua kriteereiden kehitystyöhön, toivomme ajatuksiasi ja kehitysehdotuksiasi 22.2.2013 mennessä. Marjukka Laine kutsuu kaikki mukaan kommentoimaan!

Toimeksiannon toteuttamiseen olisi varmaan ollut moniakin tapoja. Me valitsimme prosessimaisen etenemisen. Laajasti eri tahoja edustava asiantuntijaryhmä kokoontui vuoden aikana neljään työpajaan, joihin Työterveyslaitoksen ryhmä oli valmistellut työstettävää aina edellisen työpajan pohjalta. Työpajojen välillä on tehty välitehtäviä ja kommentoitu sekä kehitetty kriteereitä eteenpäin myös sähköpostin välityksellä. Valmisteluvaiheessa palautetta on pyydetty ja saatu myös jo ryhmän ulkopuolelta, mm. Johtamisverkoston ja Työhyvinvointifoorumin yhteisseminaarista ja STM:n taholta asetetusta Johtamisverkoston ohjausryhmästä.

Näin on prosessissa menty eteenpäin ja tämän hetken tulos on nyt luettavissa verkoston www-sivuilla. Edellä kerrottujen – ja myös uusien, matkan varrella esiin tulleiden – kysymysten osalta ratkaisut on pitänyt tehdä. Ne on kuvattu ja perusteltu luonnoksessa.

Prosessinomainen työskentely on ollut hedelmällistä ja tekstistä saadut palautteet ovat vieneet työtä oleellisesti eteenpäin. Sisällöllisesti erityisesti epäselvien ja monitulkintaisten kohtien tunnistaminen palautteen välityksellä on ollut arvokasta. Muodon osalta esimerkiksi kommentit keskeisten asioiden tuomisesta ajoissa esiin ja rakenteen yksinkertaistamisesta ovat olleet varsin hyödyllisiä. Ryhmän vetäjän näkökulmasta prosessi on ollut opettavainen. Ryhmän sisäisen palautteen pohjalta on ollut mahdollisuus reflektoida omaa toimintaansa ja tulkintoja sekä arvioida työpajojen dynamiikkaa ja kulkua sekä niissä tehtyjä ratkaisuja. Hyvä, että oppimisprosessilla on mahdollisuus vielä jatkua!

Avaamme Hyvän johtamisen kriteerit -luonnoksen nyt kommentoitavaksi. Jos haluat osallistua kriteereiden kehitystyöhön, toivomme ajatuksiasi ja kehitysehdotuksiasi 22.2. mennessä. Osallistumisen tavat on kerrottu www-sivuilla. Seuraavassa vaiheessa kriteereitä testataan julkisen sektorin organisaatioissa kevään aikana.

>> Tästä Johtamisverkoston hyvän johtamisen kriteerejä käsittelevälle sivuille

Marjukka LaineMarjukka-Laine_web

Kirjoittaja on teemajohtaja Työterveyslaitoksella ja vastaa Hyvän johtamisen kriteereiden kehittämisestä