Kompleksisuusajattelu tarkastelee johtamista uudella tavalla

Meidän kannattaisi vähentää tukeutumista ajatteluun, joka korostaa suoraviivaista ja pelkistettyä ongelmanratkaisua, byrokraattista päätöksentekoa tai lineaarisia suunnittelumekanismeja, Pirkko Vartiainen kirjoittaa.

Vaasan yliopiston sosiaali- ja terveyshallintotieteen tutkimus keskittyy kansalaisten uusien osallistumisen muotojen ja kompleksisuuden johtamisen kysymyksiin. Kompleksisuusajattelu on kehittyvä ala, jonka käytännön sovellukset muun muassa johtamisessa ovat Suomessa vasta alullaan.

Kompleksisuuden sisältörikkauden kuvaaminen on tässä yhteydessä mahdotonta, mutta pääsemme liikkeelle kiteytyksellä, joka pohjautuu sanan complexus suomennokseen ”punoutumiseksi” ja ”yhteen kietoutumiseksi”. Eli, teen tutkijalle vastenmielisen pähkinänkuorimäärittelyn, ja sanon, että kompleksinen ilmiö on monitulkintainen asia- tai ongelmavyyhti, joka projisoi muutosta.

Miksi kompleksisuuden johtaminen kiinnostaa?

Yksinkertaisesti siksi, että uskon kompleksisuusajatteluun ja sen potentiaaliin modernin johtamisen tutkimuksessa ja kehittämisessä. Väitän, että Suomessakin tarvitaan uusia tapoja tutkia ja analysoida monitulkintaisten organisaatioiden (kuten esimerkiksi terveysjärjestelmä ja sen organisaatiot) toimintaa ja johtamista. Väitteen perusta on selkeä; traditionaaliset tieteelliset selitysmallit johtamisesta, organisaatioista ja hallinnosta eivät yksinään tuota riittävää ymmärrystä muuttuvassa toimintaympäristössä elävien organisaatioiden kehittämiseen.

Päästä irti lineaarisesta ajattelusta

Itse asiassa, voisin väittää niinkin, että kompleksisuusajattelu haastaa traditionaaliset organisaatio- ja johtamisopit sekä koko johtamisajattelun. Se haastaa tutkijoita, johtajia, päättäjiä ja asiantuntijoita päästämään irti newtonilaisesta, lineaarisesta ajattelusta, joka edelleen ohjaa toimintaamme.

Tarkoitan ”irti päästämisellä” sitä, että meidän kannattaisi vähentää tukeutumista ajatteluun, joka korostaa suoraviivaista ja pelkistettyä ongelmanratkaisua, byrokraattista päätöksentekoa tai lineaarisia suunnittelumekanismeja. Miksi? Siksi, että tällainen ajattelu tuudittaa meidät harhaiseen kuvitelmaan yhteiskunnan, organisaation ja johtamisen täydellisestä hallittavuudesta.

Kompleksisuusajattelu iloitsee yllätyksistä

Todellisuudessa mikään organisaatio tai kukaan johtaja ei voi koskaan täysin eliminoida toimintaan liittyviä yllätyksiä ja päätösten tarkoittamattomia seurauksia. Kompleksisuusajattelussa yllätyksiä pidetäänkin luonnollisena osana dynaamista organisaatiota ja sen johtamista. On todettu esimerkiksi, että sairaalat, jotka avoimesti raportoivat yllättävistä tilanteista ja kehittämistarpeistaan ovat paremmin johdettuja kuin ne, jotka eivät sitä tee.

Yllättävien tilanteiden näkeminen mahdollisuutena ei uhkana, onkin yksi kompleksisuusajattelun siemenistä. Jo tämä yksi siemen sisältää idean, joka auttaa meitä kehittämään hyvää tulevaisuuden johtamista.  Voikin kysyä, millaisia ovatkaan kompleksisuusajattelun koko kirjon mahdollisuudet?

Pirkko Vartiainen

Kirjoittaja on sosiaali- ja terveyshallintotieteen professori Vaasan yliopistosta.

Kaikuluotaimen avulla tukea johtamiseen

Hei!

Johtaminen on yksi tärkeimmistä työn mielekkyyteen ja siten työurien pidentymiseen vaikuttavista tekijöistä. Ammattimainen, oikeudenmukainen johtaminen lisää henkilöstön työhyvinvointia ja työn tuottavuutta.

Johtamisverkosto on foorumi hyvästä johtamisesta ja sen kehittämisestä kiinnostuneille. Verkostoon voivat tulla mukaan työpaikat, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, asiantuntijat, järjestöt – kaikki, jotka haluavat vaikuttaa johtamiseen ja esimiestyöhön.

Tunnuksemme on delfiini. Miksi? Delfiinit käyttävät suurimman osan ajastaan vuorovaikutukseen ja pitävät huolta ryhmänsä jäsenistä. Näitä ominaisuuksia hyvältä johtajaltakin vaaditaan.

Kaikuluotain-blogi on Johtamisverkoston avoin kanava uusille ajatuksille ja hyville käytännöille. Kirjoittajamme ovat johtamisen ammattilaisia ja kehittäjiä, jotka haluavat jakaa kokemuksensa ja tietonsa kanssanne.

Blogi on myös avoin kommenteille. Kerro meille, millaista hyvä johtaminen mielestäsi on. Jos sinulla on kokemuksia ja näkemyksiä eri-ikäisten johtamisesta tai vaikkapa johtamiskoulutuksesta, kerro siitä.

Ensi viikolla voimme lukea Pirkko Vartiaisen ajatuksia johtamisesta.

Työn ja johtamisen iloa!

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Kuva: STT-lehtikuva/valtioneuvoston kanslia